Jenkkifutiksen ennakkoluulot

Yhteisenä tavoitteenamme on rikkoa ne yleisimmät amerikkalaisen jalkapallon ennakkoluulot, joita monella lajin ulkopuolelta tulevalla ihmisellä on. Monesti, kun mainitsen pelaavani jenkkifutista, hämmästellään usein ensimmäisenä, että miten voin pärjätä siinä, kun jenkkifutiksessa vain isot miehet yrittävät satuttaa toisiaan. Uskon, että moni kevyempi jenkkifutaaja varmasti hymähti edelliselle lauseelle, koska kuulemme sitä todella usein.

Ulkopuolisen silmin laji voi helposti näyttää siltä, että kentällä pelaajat vain juoksevat toisiaan päin ilman järkeä. Todellisuudessa laji on yksi haastavimmista lajeista, joita on. Liikehallintaamme haastetaan jatkuvasti, joten mm. koordinaatiota on treenattava paljon koko uran ajan. Peliä verrataan myös shakkiin, eikä suotta. Lajissamme taktiikka on yksi tärkeimmistä asioista, jotta on mahdollisuus menestyä ja voittaa pelejä.

Jenkkifutis todellisuudessa

Olen elämäni aikana harrastanut monia eri joukkuelajeja, kuten jääkiekkoa, jalkapalloa ja salibandya jenkkifutiksen lisäksi. Näistä kaikista lajeista koen, että juuri amerikkalaisessa jalkapallossa opituista taidoista on ollut eniten hyötyä minulle urheilijana. Mielipiteeseeni on monia syitä, mutta pyrin kertomaan niistä vain tärkeimmät.

Jenkkifutiksessa oma kehosi joutuu moniin asentoihin ja nopeassa vauhdissa on pystyttävä muuttamaan kehosi liikettä ja suuntaa nopeasti. Kentällä joutuu liikkumaan etuperin, takaperin ja sivuttain. Suuntia joutuu myös vaihtamaan jatkuvasti ja nämä tulisi tehdä niin, että liikkeen vauhti ei hidastuisi. Näitä liikkeitä harjoitellaan lajissa pienestä pitäen ja niihin opetetaan tekniikoita, joita ei monissa lajeissa opeteta.

Pelaajan kuulo- ja näköaisti joutuvat jatkuvasti reagoimaan ympärillä tapahtuviin asioihin. Kentällä on monta pelaajaa, jotka liikkuvat samaan aikaan eri suuntiin. On tiedostettava mihin suuntaan lähteä ja missä kulmassa. Jokaisella joukkueella on myös pelikirja, jossa on joukkueen kuviot. Pelikirjan myötä muistettavaa on paljon ja pelitilanteessa muistaminen ja reagointi pitää tapahtua nopeasti.

Kaikenlaisia ja kokoisia pelaajia tarvitaan

Amerikkalaisessa jalkapallossa pelaajien paino- ja kokoerot voivat olla massiiviset. Laji tarvitsee kaikenkokoisia pelaajia johtuen sen luonteesta.

Hyökkäyksen linjan tärkein tehtävä on suojata hyökkäyksen tärkeintä palasta eli pelinrakentajaa. Linjassa tarvitaan siis painavia, vahvoja ja vaikeasti liikutettavia kavereita. Puolustuksen puolella luonnollisesti tarvitaan vahvoja, mutta myös hyvinkin urheilullisia pelaajia. Lajin kevyimmät pelaajat pelaavat yleensä vastakkain kiinniottotilanteissa.

Heittopeleissä laitahyökkääjien, eli heittoja kiinni ottavien tulisi olla nopeita ja liukkaita liikkeissään. Tämän lisäksi heidän tulee myös osata lukea peliä hyvin. Heitä vastaan pelaavien kulmapuolustajien tulee luonnollisesti olla vahvuuksiltaan samaa kategoriaa. Juoksupeleissä laitahyökkääjien pelinluku mitataan myös siinä, miten hyvin hyökkääjä blokkaa tietä pallonkantajalle. Tekniikka on suuressa roolissa tässäkin.

Monesti tasapainon ylläpitäminen on haastavaa lajissamme. Asentomme vaihtuvat jatkuvasti, eivätkä ne ole aina helpoimmasta päästä. Kun vielä lisätään vastustajat, jotka yrittävät saada sinut kaatumaan, niin riittää siinä haastetta kenelle tahansa.

Jenkkifutis on siis kaikkea muuta kuin ”isot miehet satuttamassa toisiaan”.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *