Ideoita harrastajamäärän kasvattamiseen

Useimmat seurat painivat vähäisen harrastajamäärän kanssa ainakin jossain ikäluokassa. Etenkin pikkukylissä toisen lajin suosio voi syödä harrastajamäärää ja ikäluokat saattavat olla hyvinkin eri kokoisia.

Kokeilun kynnys alas korjaamalla vääriä mielikuvia

Jenkkifutis sopii monenlaisille harrastajille.

Jenkkifutikseen liittyy paljon harhakuvitelmia siitä, minkälaisille lapsille laji sopii. Harva laji sopii näin monenlaiselle vartalorakenteelle ja mielenlaadulle. Ei jokaisen kentällä tarvitse olla isokokoinen, ja varovaisellekin mielelle löytyy paikka tässä joukkuepelissä. Lajin monipuolisuus on ehdottomasti ollut suurin yllätys itselleni äitinä.

Toinen tärkeä tekijä uuden harrastuksen etsinnässä voi olla raha. Moni on kommentoinut itsellenikin, että “eikö jenkkifutis ole kallis laji”. No, meidän paikkakunnallamme peruspotkupallon kustannukset olivat samassa ikäluokassa kolminkertaiset jefuun verrattuna. Varusteetkin sai seuralta lainaksi ensimmäisen vuoden ajaksi, eikä niitä senkään jälkeen tarvitse mitenkään joka vuosi uusia.

Harhaluulojen korjaaminen on ensimmäinen askel uusien harrastajien houkuttelussa.

Kouluvierailuja ja lippupalloturnauksia

Useissa lajeissa pidetään ns. avoimia harjoituksia eli kuka tahansa voi tulla joko tiettynä kertana tai milloin vain harjoituksiin kokeilemaan. Tällöin esteeksi voi nousta tasoerot, jos aloittelija saa kirjaimellisen ensikosketuksensa lajiin kokeneilta pelaajilta.

Kouluvierailut ja leikkimieliset turnaukset ovat kivoja, sillä muutkin pelaajat ovat vasta-alkajia.

Innostus lajiin voi syntyä myös kisakatsomosta. Super Bowlin kaltainen spektaakkeli on oiva paikka tutustua jenkkifutikseen, ja uusia harrastajia onkin löydetty myös järjestämällä kisakarkeloita paikkakunnalla.

Yhteistyössä muiden seurojen kanssa

Tutkimukset vahvistavat, että lasten kannattaisi harrastaa mahdollisimman pitkälle useampaa eri lajia. Tämänkin vuoksi olisi toivottavaa, että eri seurojen välillä ei jouduttaisi kilpailemaan harrastajista, vaan nuoret voisivat esimerkiksi pitää talvella lätkää ykköslajinaan, kesällä jenkkifutista. Kuvan pelaaja harrastaa jenkkifutiksen lisäksi cheerleadingiä.

Muista lajeista voi myös poimia vinkkejä harrastajamäärän kasvattamiseen ja yhteistyön ideointiin. Tutustu esimerkiksi Raviliigaan, jossa yhteistyö toimii yli lajirajojen. Raviliigan tapahtumia tuotetaan yhteistyössä naapuriseuran kanssa mm. Mikkelissä.

Moni urheilulaji täydentää hyvin toista.

Eri seurojen välillä kannattaa pitää yhteyttä ja järjestää vaikka kokeilukertoja toiseen lajiin. Kerran kuukaudessa painiharjoittelu sopii hyvin futareille, eikä koordinaation kehittämisestä vaikkapa tanssin keinoin yleensä ole haittaa.

Uusia ideoita än – yy – tee – NYT!

Ensiksi kannattaa avata mieli uusille kokeiluille. Koskaan ei voi tietää, mikä on se paras keino, ellei mitään yritä.

Keräsimme ideoita harrastajamäärän kasvattamiseen.

Mitä te voisitte näistä soveltaa?

  • Koulujen välinen turnaus. Kokeneemmat harrastajat voivat olla myös valmentajina.
  • Kaverikampanja. Kutsu kaveri kokeilemaan. Jokaisesta kaverista saat pitsalahjakortin yhteistyökumppanilta.
  • Kouluesittelyt. Menkää koululle pitämään lajiesittely liikuntatunnilla.
  • Somekampanja. Uusia harrastajia voi löytää vaikka Instagram-mainoksella tai Facebook-kilpailulla.
  • Talkoot. Tarjoutukaa avuksi nuorisotalolle.
  • Yhteistreenit. Järjestäkää yhteistreenit naapuriseuran kanssa.
  • Treenivideot. Julkaiskaa videokooste treeneistä ja hälventäkää ennakkoluuloja.
  • Medianäkyvyys. Värvää paikallinen nuori kirjoittamaan blogijuttu tai lehtiartikkeli harrastuksestaan.
  • Liikuntapaikat. Mainosta paikallisten liikuntapaikkojen ilmoitustaululla.
  • Vanhemmat mukaan. Kokoa vanhemmista kuntoiluryhmä treenien ajaksi.

Mitä teillä on jo kokeiltu ja mikä on toiminut?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *